Suur-Permin ruhtinaskunta Ыджыт Перем Öксуму Ydžyt Perem Öksumu |
|||
---|---|---|---|
1323–1505 |
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | monarkia | ||
Pääkaupunki | Tšerdyn | ||
Muita kaupunkeja | Solikamsk | ||
Uskonnot |
monijumalaisuus ortodoksi |
||
Edeltäjä(t) | Novgorodin tasavalta | ||
Seuraaja(t) | Moskovan ruhtinaskunta |
Suur-Permi (ven. Пермь Вели́кая) tai vain Perm oli keskiaikainen ruhtinaskunta pohjois-Venäjällä, jonka pääkaupunki oli Tšerdyn.[1] Suur-Permi oli Novgorodin vasallivaltio 1300-luvulle asti, ja Tapani Permiläinen kristillisti alueen vuonna 1383 ja Perm joutui Moskovan vaikutusvallan alle.[2][3] Suur-Permi oli liitetty Moskovaan vuonna 1505.[4]
Suur-Permissä yleisesti puhutut kielet olivat komi ja muinaisitäslaavi. Sanalla Perm on tuntematon alkuperä, ja uskotaan, että se saattaa juontua joko komilaisesta sanasta parma, joka tarkoittaa metsäistä ylänköä tai sanasta Perm, joka tarkoitti kauppatoria.[5]
Suur-Permi oli toinen permiläisistä ruhtinaskunnista: Suur-Permi sijaitsi Kama-joella, Pikku-Permi eli Vanha-Permi puolestaan Vytšegda-joella. Suur-Permi oli vaikuttava ruhtinaskunta ja nautti autonomiasta sekä Novgorodin ja Moskovan alla.[4] Suur-Permi oli konfliktissa Kazanin kaanikunnan kanssa silloin tällöin, ja kazanilaiset valtasivatkin osia Suur-Permistä.lähde?